To 21.10 - pe 22.10.2010 Turun satamaan ja iltalaivaan, skumppakilistykset laivalla reissun alkajaisiksi... Tukholmassa aamu koittaa pimeänä ja märkänä. Lämpömittari näyttää aluksi plus kahta, Kungeskurvenin kohdalla alkaa tihkusade, vähän ennen Söderteljeä lämpötila painuu miinukselle, vesisade muuttuu räntäsateeksi ja sitten lumisateeksi. Hetkessä on 15 cm lunta tiellä ja vain aivan hiljaa hissutellen pelastaudumme Blombackan Shellille.
Göteborgin lautta lähtee klo 18:30 Tanskaan ja tiedämme, ettemme painavalla pyörällä pääse kesärenkailla eteenpäin, joten yritämme saada vuokrattua pakua, jolla voisimme viedä pyörää ja itseämme eteenpäin. Vuokrausyrityksissä tuhrautuu - ilman tuloksia - pari tuntia, sillä aikaa lumisade on lakannut ja sää on sen verran lauhtunut sekä liikenne syönyt kuivat urat tiehen, joten uskallaudumme eteenpäin.
Joitakin jäisiä kohtia tulee vielä vastaan, näemme myös pari autoa ojassa, useita aurausautoja teitä putsaamassa ja vaikka lämpötila säilyy sitkeästi nollan paikkeilla pitkään, on tie kuitenkin kuiva ja ajettavassa kunnossa. Ohiajavien autolijoiden katseet ovat näkemisen arvoisia... Pysähtelemme teelle ja palastelemaan 100 km välein ja pääsemme enmmän tai vähemmän palelematta Göteborgiin. Muutaman tunnin odottelu sujuu Stena Linen terminaalin lämmössä, lautalla Myytinmurtajat viihdyttävät televisiosta. Fredrikshavenin retkeilymajan ovessa roikkuu illalla Heikki-nimetty kirje/avain, jolla paääsemme tilavaan huoneeseen. La 23.10.2010
Muroja, makkaraa ja sämpylöitä on tyypillisellä retkeilymajan aamiaisella. Nettiyhteys on ilmainen, koska kone kuulemma pysähtelee vähän väliä. Sataa kaatamalla ja kamoja kantaessa kastunut pää täytyy kuivata ennen kypäröintiä. Ajamme sumussa ja rekkojen roiskeissa moottoritietä aina Århusin reunamille saakka. Teetauolla päätämme siirtyä peltojen ja pikkukylien kautta kulkeville pikkuteille. Tuulee puuskittain ja tuulen suunta muuttuu jatkuvasti ja pyörä heilahtelee miten sattuu. Olemme Esbjergin satamassa liian aikaisin ja eilisestä oppineena jäämme odottelemaan terminaalin lämpöön DFDS:n Harwichin laivaa.
![]() Su 24.10.2010
Puolityhjä laiva hiljeni jo iltakymmeneltä ja mekin menimme hyttiin ajoissa sulattelemaan buffeesapuskoja. Yöllä laiva keinuu ankarasti aalloilla, hytin tavarat seilaavat nurka sta toiseen ja me samoin sängyissämme.
![]() Merisairaus ei kuitenkaan iske ja luemmekin laivan esitteestä, että ruokailu on hyvä matkapahoinvoinnin estäjä. Harwichiin tulemme puoliltapäivin. Ajamme ensin pikkuteitä pitkin lähikylän huoltoasemalle ja sieltä A12-moottoritielle ja edelleen Lontoon ympäri kiertävää M25-kehätietä pitkin Hounslowiin, Heathtrowin liepeille.
Kolmeksi yöksi varattu Ravine Lodgen huone on vaatimaton ja WC:ssä on outo haju, mutta näillä mailla ei 40£/yö majoitukselta voi paljon vaatia. Intialais-pakistanilaisen isännän palvelu on kuiten kin ystävällistä. … Ajokilometrejä on tähän mennessä kertynyt reilut 1000 km, sääolot ollet siis kohtalaisen koleat lämpötilan vaihdellessa -2 ja +11 asteen välillä. Englannin ajo-osuus auringonpaisteessa. Matkailu avartaa? Jos siis näkisi jotain - takapenkkiläisen visiiri jäässä ja/tai huurussa lähes kaksi ajopäivää. Mutta onneksi nämä maisemat on ennenkin nähty!... Ma 25.10.2010 Aivan Heathrown kentän vieressä olevan James Carco Servicen toimipiste on vain 15 km päässä ja ajamme hetkessä sinne. Giles, jonka kanssa olemme sopineet asioista sähköpostitse, pyytää työntämään pyörän sisään tarkastusta varten. Koska pyörä laukkuineen on yli metrin levyinen, joudumme irroittamaan sivulaukut siitä. Mitään nesteitä ja painepakkauksia ei myöskään saa olla mukana, joten renkaanpaikkauspakkaukset jäävät myös pois. Pyörän boksien mukana menevät myös osa ajokamoistamme ja makuupussit yms. muuta epämääräistä.
![]() ![]() Pyörämme vieressä on kaksi samanlaista bemaria kuin meillä. Toinen on tullut USA:sta ja toinen on menossa Globebustersien maailmanympärimatkaa varten jonnekin. Giles kertoo heidän lähettävän 300 – 500 pyörää vuodessa maailmalle. Osa pyöristä on entsöityjä klassikoita, joita keräilijät ostavat. Sovimme vielä, pienen neuvonpidon jälkeen, pyörän vakuutuksesta lentorahdin ajaksi.
Maksettuamme kuljetuksen taksi vie meidät takaisin majapaikkaamme ja mietimme matkalla, että koko operaatioon meni vain puolitoista tuntia, joten pääsemme normituristeiksi nopeammin kuin uskoimmekaan. Iltapäivä chillaillaan Felthamissa ja tiistai vietetään Lontoon keskustassa. Ke-aamu odottaa lento Houstonin kautta Buenos Airesiin – uskomme ja toivomme, että pyörä ja me kohtaamme siellä loppuviikosta! |