Tunis 28.2 - 1.3.2015 Laivamatka
Grandi Navi Veloci -yhtiön laivalla Palermosta Tunisiin maksoi 102€.
Pitkän jonotuksen jälkeen pääsimme ensimmäisten joukossa
autokannelle, pyörää ei saanut itse sitoa kiinni, joten oli vain
luotettava, että henkilökunta hoitaisi homman. ![]() Meillä
oli varatut paikat, lepotuolit, yläkannelle, mutta eihän sinne
ollut mitään asiaa. Autoilla saapuneet matkalaiset olivat
ilmeisesti viettäneet edeltävän yön autoissaan ja väsyneet
matkustajat varasivat vauhdilla kaikki mahdolliset vapaat sohvat ja
istuimet nukkumatiloiksi, samoin kuin käytävien lattiat ja
porrastasanteet. Heillä oli mukanaan patjat ja viltit sekä
tietenkin omat eväät. Eipä sukkamehujen sekaan ollut mitään
hinkua, tasainen kuorsaus kuului laivan eri nurkista pitkälle
iltapäivään. Laivan toisesta kahvilasta - ne huonot penkit -
löytyi vapaata tilaa 10h kestävälle matkalle. Päädyimme Medinaa hallitsevaan Jemaa ex Zitouna - moskeijan portaille, ei-muslimit pääsivät sisäpihan pienelle aidatulle alueelle 5 dinaarin pääsymaksua vastaan. Moskeija on perustettu 700-luvulla islamin saapuessa aluelle ja nykyinen Tunis on rakentunut myöhemmin moskeijan ympärille. Poistuessamme moskeijasta hieman englantia puhuva vanha ukko halusi näyttää meille vielä jotain - jaha, turistikierros korvausta vastaan... Hän ohjasi meidät sokkeloisille kujille, lopulta päädyimme erääseen mattokauppaan selityksellä: hieer blaa, blaa, blaa but yuu nou baaing nou - ja ohjasi meidät rappuja ylös talon kattoterassille. Kyseessä oli moskeijan, joku osa siitä, kattoterassi upeine kaakelikoristeineen tai mitä niistä seinistä nyt vielä jäljellä olikaan. Katolta avautui hieno näköala Medinan ylle. Tämän jälkeen hän kuljetti meitä muilla kujilla ja esitteli meille pieniä moskejoita ja niiden koristeellisia sisäpihoja (joihin meillä ei olisi ollut ehkä lainkaan upa mennä) sekä muita katunäkymiä. Näimme paikkoja, joista ei tavan tallajaalla ollut aavistustakaan, joten pieni korvaus kierroksesta oli ihan paikallaan. Palasimme Bab el Bahrille ja takaisin nykymaailmaan: torilla oli menossa jonkun mainosfilmin kuvaukset; autohurjastelua, mäiskintää, sekoitus mennyttä maailmaa ja nykyaikaa - lopputuotoksesta ei saatu selvyyttä. Bahrin portilta aukeava Avenue Habib Bourguiba kahviloineen ja ravintoloineen vaikuttikin jo hyvin ranskalaistyyliseltä bulevardilta, kadun keskiosan vaiheilla sijaitsi upea teatteri, kadun kummassakin päässä oli piikkilanka-aitojen, panssarivaunujen ja sotilaiden eristämät katualueet sekä joitain valtion hallintorakennuksia. Tunisian ensimmäiset vapaat presidentinvaalit voittaneen 88-vuotiaan Beji Caid Essebesin virkakausi alkoi tammikuussa. Vaalit olivat sujuneeet rauhallisesti, mutta jotain jännitystä oli kuitenkin vielä ilmassa, sillä alkoivathan 2011 arabikevään tapahtumat ja mellakat Tunisiasta, ja vallankumouksen jälkeen turvattomuus ja epävakaus ovat yleisesti lisääntyneet. Lampsimme illan suussa pääkaduilta takaisin hotellille, sivukaduilta ei löytynyt mitään mieleenpainuvaa; katujen reunat ovat täynnä roskia ja jätteitä, rakennusten seinillä on sekavia sähköjohtovyyhtejä, yhden saranan varassa roikkuvia ikkunaluukkuja ja muuta niin tyypillistä tähän kulttuuriin kuuluvaa. Karthagoon toivomme ennättävämme paluumatkalla. |